Voi hulluutta....

Kävin aamulla pojan kanssa Eurokankaassa tarkoituksena ostaa pala luonnonvalkoista kangasta esiintymispaitaa varten. No, miten kävi. Mä hullaannuin niin muista ihanista kankaista, että tärkeä kangaspala jäi ostamatta. Muutakaan ei heti tarttunut mukaan, kun poika alkoi kaivata ruokaa ja tyttö pitä käydä pelastamassa kerhosta. Illalla taidan lähteä yksin noutamaan ainakin osan varaamistani palakankaista. Mitäköhän keksisi rypytetystä puuvillasta?

Helpotusta housupulaan

Neidin vaatehylly on jo jonkin aikaa huutanut isompia housuja. Tässä vähän ensiapua -
stretchfarkut. Tähän mennessä neiti ei ole suostunut käyttämään farkkuja, koska ne ovat olleet niin kankeita. En yhtään ihmettele, kun itsekin muistan lopettaneeni farkkujen käytön jäykkien "robotti"farkkujen vuoksi. Nämä farkut tyttö on kuitenkin kelpuuttanut jalkaansa. Ja hän jopa tykkää niistä. Tykkääminen voi tosin johtua siitä, että housut eivät tipu jalasta, kuten muutamien valmishousujen kohdalla on käynyt.

Farkut on ommeltu Ottobren 1/2008 Jump-housut -kaavalla. Pituutta tuli lahkeisiin reilusti (pituus 104cm ja leveys 98cm), mutta jätin sen kasvuvaraksi. Leveydessäkin riittäisi hyvin tilaa vielä isommalle tytölle. Taitoksen käänsin ulospäin, koska se näytti näin mielestäni kivemmalta.

Vihdoinkin valmis

Viime kesänä aloittelin pojalle neulepaitaa kesää 2011 ajatellen. Kappaleet tuli kyllä neulottua heti valmiiksi, mutta niiden kiinnitys toisiinsa jäi (tai no olin minä olkasaumat kiinnittänyt päättelemällä ne yhteen). Nyt tuo tekele tuli vastaan siivoillessa ja piti laittaa se ripeään tahtiin kasaan, kun hetken jo ehdin luulla, että paita alkaa olla jo jäänyt pieneksi. Vähän tuli kuitenkin mutkia matkaan kaula-aukon kanssa, kun en sitä heti neuloessa päälle testannut. Eihän tuosta kaula-aukosta mennyt pojan pää millään läpi (vaikka suhteellisen pieni pää hänellä onkin). Piti sitten vähän kikkailla purkamisen kanssa, kun kaulus ja saumat oli tehty ohjeessa vähän mielenkiintoiselle tavalla ja itse olin vielä vähän sekoittanut pakkaa tuolla omalla päättelytavalla. Lopulta päädyin laittamaan toiselle olalle pienen halkion ja napin, mutta nytkin pää menee läpi vain nippanappa. Muuten paidasta tuli kyllä aika kiva ja ennen kaikkea se on aivan ihanan pehmoisen tuntuinen. Lankana on Hjertegarnin Bommix Bamboo ja ohjeena Suuri Käsityölehti 5/2008.

Apinapehmo

Omat lapset olisivat halunneet riistää apinan käsistä jo valmistusvaiheessa, mutta se meni kuitenkin 2-vuotissynttärilajaksi lasten serkulle. Malli on kirjasta Fiona Goble, Pehmolemmikit. Vähän viime tippaan meni, kun kuvittelin hommaan menevän pari tuntia. Vähän enemmän vierähti... Vartalon ateriaalina on velour ja kasvot ja paita ovat fleeceä, housut askarteluhuopaa. Vartalon sisään laitoin askartelupunosta, jotta jäseniä olisi saanut taivuteltua asentoon, mutta ei näyttänyt oikein toimivan. Mahtaako noita löytyä erivahvuisena?

Kissamyssy

Tällainen kissahattu meni "tilauksesta" lasten serkkutytölle. Lankana Novita Huopanen, malli oma. Vähän jänskätti tehdä vieraalle, koska a) en ollut ennen Huopasesta tehnyt muuta kuin ruispaloja, b) pesukonehuovutuksessa lopullinen koko voi olla vähän mitä sattuu, c) tuleeko mieleinen. No, ihan passeli siitä taisi tulla.

Polvisukat

Novitan 7-veljestä raitalanka kuin kutsui minua kaupassa ja huusi päästä polvisukiksi. Aiemmin olin tehnyt polvisukat vain ihan omalla ohjeella *1o1n*-neuleella ilman kavennuksia, mutta nämä sukat halusin lieästä neuleesta. Onneksi aikoinani ostamasta Novitan lehdestä sattui löytymään ohje. Mikäpä mukavampaa, kun lankakin ohjeessa oli sama. Nämä siis syntyivät. Pitäisi vaan ottaa hameet käyttöön, että tulisi enempään käyttöön. Housujen kanssa kun en kotisukkina niitä raaski käyttää, kun kuluisivat kuitenkin heti puhki. Täytyy kuitenkin todeta, että lanka kerällä on kauniimpaa, kuin neulottuna, kun kerällä väritsekoittuvat niin kauniisti.

Sukkiin kului aika tarkalleen koko kerä. Jäljelle jäi vain muutaman kymmenen sentin pätkät päättelyyn. Tiukille siis meni (tosin olisi minulla ollut toinenkin kerä kaapissa odotamassa). Toisen sukan kärkikavennuksiin jouduin napaamaan ensimmäisen sukan silmukoiden luomisesta ylijäänyttä violettia väriraitaa, kun muuten olisi sukan kärkeen tullut noi kymmenen silmukan verran vihreää.

Tuli edellisestä ihan mieleen miehen suvun kastemekon kirjailu, kun kirjoin siihen poikani nimet ja kastepäivän. Sopivaa lankaa löytyi laatikosta, mutta sen määrä osoittautui työn edetessä vähän turhan tarkaksi. Viimeisen numeron jälkeen päättelemiseen jäi 4cm:n pitui pätkä lankaa :)

Hidasta hommaa

Kestovaippojen kuminauhojen uusiminen nimittäin. Siinä vierähtänee seuraavat vapaahetket lasten käytyä yöunille.

Poskien peitoksi

Kävipä niin, että itsenäisyyspäivän ulkoilun seurauksena poikani palellutti poskensa (mitään ei ollut havaittavissa ulkoillessa, eikä useampaan tuntiin, mutta seuraavat päivät paljastivat karun totuuden). Koko joulukuun pakkaset vietettiin sisällä (onneksi mies oli "kesä"lomalla ja neiti pääsi toisen vanhemman kanssa vähän ulkoilemaankin. Tapahtuma johti akuuttiin tarpeeseen löytää jostain lämmin ja posket suojaava hattu. Pähkäiltyäni ryhdyin tuumasta toimeen ja kaivoin laatikosta Naturgarnin no 1 -huovutettavaa villalankaa ja ryhdyin työhön. Ilta meni telkkaria katsoessa ja virkatessa. Välillä kävin mittailemassa nukkuvan lapsen päätä ja hahmottelemassa korva/poskilääpien muotoa. Vähän aiheutti haastetta, kun ei voinut tehdä suoraan oikeaan kokoon. Seuraavana aamuna pesukoneesta löytyi kuitenkin juuri sopivan kokoiseksi huopunut myssyntekele. Vuoritin myssyn ohuemmalla fleecellä ja harsin sen kiinni. No, harsimisveiheeseen myssy jäi, kun se pääsi käyttöön. Viikko sitten myssy tuli sitten lopulta valmiiksi, kun ompelin - vihdoin viimein - vuoren kiinni ja poistin harsinlnagat. Reilun kuukauden sitä tulikin käytettyä harsinlangat niskassa vilkkuen. Mutta kun se toimi hyvin niinkin...

Ihan kiva tuli ja itse asiassa noi poskiläpät on mielestäni aika suloiset (tosin eivät kyllä näy tuosta kuvasta, pitäisi varmaan yrittää kuvata uudestaan). Eivätkä posketkaan ole paleltuneet uudestaan.

Kakkuja

Piti jo tuossa syksyllä tulla postaamaan tänne jokin muu kuin ihan puhdas käsityöpostaus, mutta nyt tulee. Kakkuja siis.

Nyt 7-vuotis hääpäiväksi syntyi tällainen, myös hääkimppu koostui aikoinaan valkoisista kalloista.



2010 juhlittiin 1- ja 3-vuotissynttäreitä:





Ja täytyy kai se näyttää, mistä kaikki alkoi pari vuotta takaperin...

Isätyyny ikävää karkottamaan

Tulipa tämäkin tekele taas mieleen, kun sille löytyi tarvetta...

Syksyn mittaan neidille kasvoi kova ikävä, kun mies reissaili työn perässä. Onneksi muistin poikani kummin joskus tehneen lapselleen isätyynyn. Ohje löytyi Papiljottilehmä ja haalarihai -kirjasta. Onneksi mies oli juuri poistanut kaapistaan kuluneen paidan ja niinpä yhdessä tytön kanssa ryhdyimme hommiin. Tyttö auttoi mittaamisessa ja nuppineulojen kiinnittämisessä. Ompelu jäi minulle yöhön, mutta lupasin sitten viedä valmistuneen tyynyn tytön sänkyyn... Täytteenä taas vanhan pestyn tyynyn sisukset (taitaa olla pian kaikki kuhmuraiset tyynyt tuhottu).