Meillä vietettiin elokuussa neiti E:n synttäreitä.
Samana päivänä juhlittiin ensin päiväkotikavereiden kanssa
ja hetkeä myöhemmin sukulais-/kummiporukalla.
Kauan suunnitteilla olleen viirinauhan sain kokoon juhla-aamuna.
Nauhalla oli pituutta reilut kaksikymmentä metriä,
sillä olimme alunperiun suunnitelleet viettää juhlia pihalla.
Sade kuitenkin pilasi suunnitelmat, ja niinpä nauha
riitti täyttämään olohuoneen ja ruokahuoneen.
Juhla-aamuna jouduin viimeistelin neidin juhla-asun.
Eihän mitään voi tehdä ajoissa - eihän?
Eihän mitään voi tehdä ajoissa - eihän?
Tämä oli ensimmäinen kokeiluni monille jo tutusta
Mekkotehtaan samannimisen kirjan Katariinasta.
Tosi ihana kaava ja helpolla saa kaunista. Minulle vaan
kävi vähän huonosti kuminauhojen kanssa.
Kuminauha oli niin lurua, että rypytykset jäivät liian pitkiksi.
Kuminauha oli niin lurua, että rypytykset jäivät liian pitkiksi.
Olalla olevat kuminauhat ja rinnanaluskuminauhan jaksoin kiristää,
mutta en ensimmäisenä ommeltavaa. Tästä syystä kaula-aukko
on vähän turhan leveä.
Neiti E kuitenkin tykkää, samoin minä.
Tällä kaavalla tehdään varmasti lisää mekkoja!
Röyhelölegginssit valmistuivat Ottobre 4/2012 kaavalla.
Röyhelölegginssit valmistuivat Ottobre 4/2012 kaavalla.
Tarjoilut tehtiin yhdessä synttärisankarin ja hänen pikkuveljensä kanssa.
Tarjolla oli Suklaamarengin innoittamana vaahtokarkkipupuja.
Neiti E auttoi vaahtokarkkien tomusokeroinnissa
ja leikkelyssä, sekä korvien kiinnittämisessä.
Lapset yhdessä pyörittelivät pupujen nenät sokerimassasta.
He tekivät sokerimassasta myös perhosia
piparkakkumuoteilla. Perhoset pääsivät koristamaan
lastensynttäreiden muffinsseja ja kakkua.
Synttäreille askartelimme yhdessä neiti E:n kanssa myös hernepusseja.
E pääsi ensimmäistä kertaa ohjaamaan ompelukonetta
minun käyttäessä poljinta. Myös pussien täyttämisessä
lapset olivat oiva apu. Ompelusta innostuneena
E halusi myös ommella käsin yhden pussin
täyttöaukon kiinni. Tämäkin sujui hienosti.
Hernepusseja tietenkin päästiin heittelemään
vanerista tehtyyn kukkatauluun.