Hopoti-hopoti-hopoti-hoi

Nämä kepparit valmistuivat syntymäpäivälahjoiksi kolmivuotiaille serkuksille Suuren käsityölehden 5/2008 ohjeilla. Valkoinen on ohjeen mukaan villakankaasta, jota löytyikin kaapista juuri oikean kokoinen pala. Beigen onkin sitten ihan muuhun tarkoitukseen ostetusta fleecesta, kun villakankaita ei vielä oikein tähän aikaan löytynyt kangaskaupasta. Vähän jännitti miten joustava fleece oikein käyttäytyy täytettäessä ja miten hevonen pitää muotonsa. No, kyllähän toi fleece-hevonen on vähän pullukampi kuin toi villahevonen, mutta ihan hyvän mallinen kuitenkin. Hankaluuksia oli päättää, kumman annan omalle tytölle ja kumman hänen serkulleen. Päädyin kuitenkin pitämään tuon valkean meidän taloudessa.



"Äiti, mitä sä olet tehnyt? Näyttää ihan lampaalta", totesi tyttäreni, kun olin pessyt vanhat muodottomat tyynyt hevosten täytteeksi ja levittänyt täytteet lattialle kuivumisen nopeuttamiseksi :)

Blogin väritys

Kävin tuossa toisella koneella lukemassa blogiani ja huomasin, että kehysten väri oli ihan erilainen kuin omalla koneellani. Toiveena oli (kuten oma koneeni värin toistaa) ehkä semmoinen vanha roosa, mutta toisella koneella reunustat oli lähes pinkit. Miltäs tämä teidän muiden vierailijoiden koneella näyttää?

Syntymäpäivälahjatehdas

Meidän lähisuvun lapsilla on tässä heinä-elokuun vaihteessa kahden viikon sisällä kolmet synttärit, joten lahjaa pukkaa. Tässä ensimmäinen. Jumppapussi, joka meni nyt koulunsa aloittavalle kummipojalleni.



Tämä oli elämäni toinen aplikaatio, jos ei oteta lukuun mun kolmennella luokalla tekemää sydänkuvioitua käsipyyhettä :) Ihan kiva tuli, joskaan pussin ompelu ei mennyt ihan niin nappiin, kuin olisin toivonut. Mulla oli alunperin kankaana pala vähän tummempaa ja kiiltävämpää harmaata, joka olisi sopinut tohon paremmin kuin hyvin. Viimesiä mustia paloja silitettäessä kiinni kankaaseen mä onnituin kuitenkin polttamaan sen pohjakankaan. Uusiksi siis meni, ja valitettavasti tuota kangasta ei ollut enää jäljellä. Onneksi kangaskaapista löytyi vielä toinen vaihtoehto ja sain pussin ommeltua. Muutenkin materiaalivalinnat oli vähän riskaabeleja silitettäviä; valkoinen kangas on tilkku hääpukukangastani ja musta on joustavaa samettia.

Syksyinen kesähattu

Tässä neidille kuvashetkellä jo kovassa käytössä ollut kesähattu, vaikka kuosi sopisikin kyllä enemmän syksyyn. Toi kangas on mielestäni aivan ihana. Se löytyi kuudella eurolla verhoina Hemtexin poistomyymälän loppuunmyynnistä. Kangasta on siis edelleen jäljellä ja mielessä on pari juttua, joihin se sopisi kuin nakutettu.





Kaava on Ottobren ilmainen nettikaava vähän muokaten. Levensin lieriä ja jätin vuoren kokonaan pois. Lisäksi meinasin piilottaa lierin ja päällisen saumavaran sisäpuolelle tuon punaisen kaitaleen avulla, mutta se rupesikin näyttämään aivan liian hyvältä ja niinpä purin tekeleen ja yhdistinkin normaalista poiketen lierin päälliseen nurjat puolet vastakkain ja tikkasin saumavaran piiloon. Samalla myös hatun sisäpuoli näyttää siistiltä.

Uutta maalia kellon pintaan

Vajaa kymmenen vuotta siten tekemäni seinäkello (mielessä Nedholmin sydänkello) sai nyt vihdoin uutta maalia pintaansa ja pääsee taas seinälle. Maali on sekoitettu valkoisesta ja punaisesta ulkomaalista, joita jäi vähän purkin pohjalle muutaman vuoden takaisen talonmaalausprojektimme jäljiltä. Punaista maalia tosin oli jaljellä ainoastaan äärimmäisen nestemäisenä (taisi olla pensselinpesuvedet tms.), mutta se sai kelvata. Aikaansaamani värisävy oli kuitenkin erittäin onnistunut ja lopputulos on niin lähellä muun sisustuksen sävyä kuin suinkin mahdollista.

Magneetteja

Liberon mobile sai uuden elämän eläinaiheisina jääkaappimagneetteina.

Kasvimaa ja esiintymisasuja

Viime aikoina vapaa-aika on koittanut päivittäin vasta lähempänä yhdeksää, kun lapset ovat venyttäneet iltojaan. Samalla kevät/alkukesän pihatyöt ovat pitäneet (ja pitävät yhä) kiireisenä, joten uhkaa näyttää kovasti siltä, että lasten kesävaatteiden sijasta saakin alkaa miettimään syys- ja talvivaatteiden ompelua. No, pihassa ihastuttaa nyt kuitenkin minun ja tytön uusi kasvimaa, josta olen haaveillut jo muutaman vuoden. Osasipa neiti muuten ihan uskomattoman hyvin istuttaa siemeniä, kun vähän näytin mallia (vain kerran joutui levittelemään yhtä siemenkasaa) ja sipulitkin osasi yhtä lukuunottamatta tuupata maahan oikein päin. Nyt sitten innoissamme olemme kastelleet ja seuranneet, kuinka salaatit ja persilja pilkistävät jo mullan seasta.



Tässä kuitenkin meidän perinnehenkisen harrastuksen kahteen matineaan valmistuneet esiintymisasut tytölle (anteeksi kuvan laatu, kameran akku päätti simahtaa juuri, kun sain ensimmäiset kuvat otettua). Tytön omaan matineaan piti ommella pitkä, lähes nilkkoihin ulottuvat paita. Sama paita saikin sitten palvella myös äidin matineassa, jonka äiti-lapsiesiintymiseen neiti osallistui. Tähän tilaisuuteen ompelin tytölle paidan lisäksi samanlaisen hameen ja huivin, kuin itsellänikin oli jo entuudestaan. Lisäksi myös tytön nukke sai identtisen esiintymisasun.

Taas yksi tiskirätti

Tässä nyt sitten pari aiemmin valmistuneelle vaaleanpunaiselle sydäntiskirätille (ohje Kris Knits). Pitäähän lapsiperheen keittiössä olla erikseen pöytärätti ja lattiarätti :)

Rätti on ollut muuten ihan toimiva, mutta aika hitaastihan tuo tuntuu kuivuvan paksuutensa vuoksi. Saas nähdä, alkaako rätit haisemaan pidemmän päälle.

Helmiaskartelua

Käynti Sinellissä viime joulun alla inspiroi ja kaipaamani kivat, ruskeat ja edulliset puuhelmet valmistuivat valmiina ostamisen sijaan. Samalla syntyivät myös violetit lasihelmet.

Juhlamekko

Viime kevään saavutukseni oli tytön neulottu juhlamekko (ohje Novita Muksuextra 2008). Onneksi viime kesänä/syksynä oli liuta isompia juhlia, jotta mekolle tuli käyttöäkin. En ollutkaan aikoihin (jos koskaan) tehnyt mitään noin suuritöistä. Ohut puuvillalanka tai neulomisote ärsytti ilmeisesti jotain sormen hermoa niin, että sormi oli muutaman viikon vielä työn valmistumisen jäälkeenkin osittain tunnoton. Onneksi tunto kuitenkin palautui lopulta.